Nilkan nyrjähdys – oireet, hoito ja kuntoutus

Yleistä

Nilkan nyrjähdys on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vammoista. Useimmiten nilkka nyrjähtää sisäänpäin, jolloin paino siirtyy jalan ulkoreunalle ja nilkan ulkosivun nivelsiteet venyvät tai repeävät.

Nilkan nyrjähdys aiheuttaa kipua, turvotusta ja liikerajoitusta sekä voi estää liikkumisen tai urheilun tilapäisesti. Arvion mukaan joka päivä noin yksi kymmenestä tuhannesta ihmisestä nyrjäyttää nilkkansa. Urheiluvammoista nilkan nyrjähdysten osuus on noin 10–30 %. Vammoja esiintyy erityisesti lajeissa, joissa on hyppyjä, juoksua ja nopeita suunnanmuutoksia.

Vaikka nilkan nyrjähdystä pidetään usein lievänä vammana, oireet voivat pitkittyä. Noin 40 %:lla oireilu jatkuu yli kuusi kuukautta ja osalla jopa vuoden ajan. Puutteellisella kuntoutuksella on selvä yhteys oireiden pitkittymiseen ja uusiutuviin nyrjähdyksiin.

Nilkan nyrjähdyksen vaikutukset

Nilkan nyrjähdyksiä pidetään usein pieninä vammoina, mutta niiden vaikutuksia aliarvioidaan. Vamman jälkeen noin puolet hakeutuu terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Pelkkä lääkärikäynti ei kuitenkaan riitä, sillä nilkan toiminnan palauttaminen edellyttää usein kuntoutusta.

Nyrjähdyksen jälkeen nilkassa voi esiintyä:

• liikerajoitusta

• tasapainon heikkenemistä

• asentotunnon häiriöitä

• lihasvoiman heikkenemistä

• lisääntynyttä nyrjähdysriskiä

Nivelsiteiden vaurio voi heikentää nilkan asentotuntoa eli kykyä tunnistaa nivelten asento ja liike. Tämä voi johtaa nilkan epävakauden tunteeseen ja altistaa uusille vammoille. Pitkittyneenä nilkan epävakaus voi lisätä myös nivelrikon riskiä.

Nilkan nivelsiteet

Nilkan ulkosivulla sijaitsee niin sanottu lateraalinen nivelsidekokonaisuus, joka koostuu kolmesta nivelsiteestä:

• ATFL (anterior talofibular ligament)

• CFL (calcaneofibular ligament)

• PTFL (posterior talofibular ligament)

Näistä yleisimmin vaurioituu ATFL-nivelside. Se kulkee pohjeluusta telaluuhun ja rajoittaa telaluun eteenpäin liukumista sekä nilkan ojennusta.

Nilkan nyrjähdyksen luokittelu

Nilkan nyrjähdys jaetaan kolmeen asteeseen:

Aste I
Nivelside on venähtänyt lievästi. Turvotus on vähäistä ja kävely onnistuu yleensä melko normaalisti.

Aste II
ATFL-nivelsiteessä on usein repeämä ja CFL-nivelside voi olla osittain vaurioitunut. Turvotus ja kipu ovat selkeämpiä ja kävely voi olla vaikeaa.

Aste III
ATFL ja CFL ovat täysin revenneet. Nilkassa on selvä löysyys, turvotus ja kipu. Painon varaaminen jalalle on usein vaikeaa.

Milloin hakeutua lääkärin arvioon?

Nilkan tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan arvioida mahdollinen murtuma tai vakava nivelsidevamma.

Lääkärin arvio on suositeltava, jos:

• nilkka turpoaa nopeasti voimakkaasti

• jalalla ei pysty seisomaan tai ottamaan askelta

• vamman aikana kuului napsahdus

• nilkka tuntuu epävakaalta

• nilkassa on voimakas kipu tai laaja mustelma

Vamman jälkeen ihonalainen verenvuoto ja mustelmat voivat ilmestyä 24–48 tunnin kuluttua.

Turvotuksen vuoksi tarkempi tutkiminen onnistuu usein parhaiten noin 4–7 päivän kuluttua vammasta.

Itsearviointi vamman jälkeen

Seuraavana päivänä vamman jälkeen kannattaa tarkkailla esimerkiksi:

• onko kipu vähentynyt vai lisääntynyt

• pystyykö jalalle varaamaan painoa

• onko turvotus vähentynyt yön aikana

• esiintyykö mustelmia

• onnistuuko seisominen, kävely tai päkiöille nousu

• tuntuuko nilkka epävakaalta

Hoito ja kuntoutus

Nilkan nyrjähdyksen alkuvaiheen hoitoon kuuluu puristus ja kohoasento sekä kuntoutuksen mahdollisimman varhainen aloitus. Täydellistä lepoa ei yleensä suositella, vaan nilkkaa on hyvä liikuttaa kivun sallimissa rajoissa.

Kävelyn aikana voidaan käyttää nilkan sivuttaisliikettä rajoittavaa tukea, jotta vaurioituneet nivelsiteet eivät veny lisää. Tarvittaessa askelta voidaan keventää kyynärsauvoilla.

Nilkan kuntoutus tulisi aloittaa viimeistään viikon kuluessa vammasta. Kuntoutuksen tavoitteena on:

• palauttaa nilkan liikkuvuus

• vahvistaa nilkan ja jalan lihaksia

• palauttaa tasapaino ja asentotunto

• ehkäistä vamman uusiutumista

Oikein toteutettu kuntoutus nopeuttaa paranemista ja vähentää kroonisen nilkan epävakauden riskiä. Hoitamattomana nilkan nyrjähdys uusiutuu herkästi.

Lähteet

Bleakley CM ym. Effect of accelerated rehabilitation on function after ankle sprain. BMJ 2010.

Dubois B, Esculier J. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. British Journal of Sports Medicine 2020.

Ferran NA, Maffulli N. Epidemiology of sprains of the lateral ankle ligament complex. Foot Ankle Clinics 2006.

Kemler E ym. A systematic review on the treatment of acute ankle sprain. Sports Medicine 2011.