Kantapään kipu aamuisin – yleisin syy on plantaarifaskiitti (plantaarifaskiopatia)
Yleistä
Yksi yleisimmistä jalkaterän kiputiloista on jalkapohjan kalvojänteen kipu. Sitä kutsutaan lääketieteessä nimellä plantaarifaskiopatia ja kansankielessä yleisesti plantaarifaskiitti. Vaiva aiheuttaa kipua tavallisimmin kantapään etupuolella jalkapohjan sisäsyrjässä – eli kohdassa, jossa kalvojänne kiinnittyy kantaluuhun.
Arvioiden mukaan jopa 10 % ihmisistä kokee kantapääkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Tyypillinen oire on aamun ensimmäisillä askelilla tuntuva viiltävä kipu kantapäässä. Kipu saattaa hieman helpottaa liikkeelle lähdettäessä, mutta se voi palata päivän mittaan kuormituksen lisääntyessä.
Miksi nimitys on muuttunut?
Kantapääkivun taustalla on useimmiten jalkapohjan kalvojänteen toistuva ylirasitus. Kun ylikuormitus jatkuu pitkään, kudokseen voi syntyä pienen pieniä mikrorepeämiä. Kudoksen yrittäessä korjata itseään kalvojänne voi paksuntua ja siihen voi muodostua arpeumaa.
Vaivaa kutsutaankin nykyisin ensisijaisesti plantaarifaskiopatiaksi, sillä kyseessä ei ole varsinainen tulehdus (-itti), vaan pikemminkin kalvojänteen rappeutuminen ja kuormitusperäinen kudosmuutos. Silti vanhempi nimi plantaarifaskiitti elää edelleen vahvana ihmisten puheessa.
Riskitekijät ja altistavat tekijät
Plantaarifaskiopatiaa esiintyy erityisesti kahdessa selkeässä ryhmässä:
Nuorilla ja aktiivisesti liikkuvilla henkilöillä
40–60-vuotiailla seisomatyötä tekevillä
Oireita voi esiintyä myös molemmissa jaloissa samanaikaisesti – näin tapahtuu jopa noin kolmasosalla potilaista. Useimmiten kantapääkivun taustalla ei ole vain yksi yksittäinen tekijä, vaan useiden eri syiden yhteisvaikutus.
Tyypillisiä riskitekijöitä ovat:
Jalkaterän virheellinen toiminta tai virheasennot
Ylipaino
Juoksumäärän tai -tehon liian nopea lisääminen
Kova juoksu- tai liikunta-alusta
Poikkeava jalkaterän pitkittäiskaari (hyvin korkea tai hyvin matala)
Rajoittunut nilkan liikkuvuus
Kireät pohje- ja takareisilihakset
Miten jalkaterän kuormitus vaikuttaa kantapäähän?
Kävelyn ja juoksun aikana suuri osa kehon painosta kohdistuu kantaluun sisäreunaan, johon jalkapohjan kalvojänne kiinnittyy. Jos kuormitus kasvaa liian suureksi tai jalkaterän toiminta ei ole optimaalista, kalvojänne joutuu jatkuvaan ylirasitustilaan.
Ylipaino lisää merkittävästi kantapäähän kohdistuvaa mekaanista voimaa. Myös pohjelihasten tai akillesjänteen kireys vaikuttaa suoraan kivun syntyyn: jos nilkan koukistusliike on rajoittunut, keho joutuu kompensoimaan puuttuvaa liikettä jalkaterän muista nivelistä.
Tällöin kehossasi tapahtuu seuraavaa:
Jalkaterän pitkittäiskaari voi madaltua poikkeavasti liikkeen aikana.
Jalka ei jäykisty ponnistusvaiheessa normaalisti vivuksi.
Jalkapohjan kalvojänteen kiinnityskohta joutuu entistä suuremmalle vedolle ja kuormitukselle.
Myös jalkaterän joustomekanismi eli pronaatio (jalan sisäkierto) vaikuttaa kalvojänteen kuormitukseen: sekä liiallinen pronaatio että liian vähäinen joustoliike muuttavat jänteeseen kohdistuvaa vedon määrää.
Hoito ja kuntoutus
Jalkapohjan kalvojänteen kivun ennuste on yleensä erittäin hyvä, ja valtaosa potilaista paranee täysin ilman leikkaushoitoa. Siksi konservatiivinen hoito (eli muut kuin leikkaushoidot) on aina ensisijainen ratkaisu.
Hoidon päätavoitteena on:
Lievittää kipua
Parantaa jalkaterän ja nilkan toimintaa
Palauttaa kudoksen normaali kuormituksensieto
Pelkkää lepoa ei suositella, sillä se ei vahvista kudosta. Tärkeintä on harjoittaa jalkaterän toimintaa siten, että jalka toimii kävellessä ja juostessa mahdollisimman taloudellisesti ja mekaanisesti oikein.
Kuntoutuskokonaisuuteen kuuluu yleensä:
Jalkapohjan kalvojänteeseen kohdistuvat täsmäharjoitteet
Jalkaterän omien lihasten vahvistaminen
Tarvittaessa lonkan ja pakaran alueen lihasharjoitteet (liikeketjun hallinta)
Arjen aktiivisuuden ja liikuntakuormituksen tarkka säätely
Oireiden helpottamiseksi kengissä voidaan käyttää pehmustettuja pohjallisia vähentämässä kantapäähän kohdistuvaa iskua ja painetta. Jos taustalla on ylipainoa, painonhallinta on tehokas keino keventää kalvojänteeseen kohdistuvaa jatkuvaa rasitusta.
Progressiivinen harjoittelu – Kuntoutuksen kulmakivi
Nykyisen tutkimusnäytön mukaan plantaarifaskiopatian tärkein ja tehokkain hoitomuoto on progressiivinen harjoittelu, jossa kalvojänteen kuormitusta lisätään hallitusti ja vaiheittain.
Kuntoutus etenee yleensä seuraavasti:
Alkuvaihe: Tavoitteena on rauhoittaa pahin kipu ja aloittaa kalvojänteen hallittu kuormittaminen. Harjoitteet tehdään usein rauhallisina staattisina pitoina tai muina kevyinä kuormituksina.
Toinen vaihe: Harjoitteluun lisätään hallittuja liikkeitä, joissa jalka työskentelee sekä jarruttavassa (eksentrissä) että ponnistavassa (konsentrisessa) vaiheessa. Tämä kehittää jänteen kuormituskestävyyttä.
Keskivaihe: Siirrytään hitaaseen voimaharjoitteluun, jossa jalkapohjan kalvojänne ja pohjelihakset kuormittuvat hallitusti koko liikeradan alueella.
Loppuvaihe: Harjoitteluun voidaan tuoda mukaan nopeampia liikkeitä ja hyppyjä, jotta jalka kestää varmasti arjen, työn ja urheilun vaatimat iskut ja haasteet.
Kuntoutus on prosessi, joka kestää yleensä useita kuukausia. Harjoitteiden tarkka sisältö ja etenemistahti suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Venyttely, lääkkeet ja muut hoitomuodot
Venyttely: Pohjelihasten venyttelystä ei ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä kantapääkivun hoidossa. Jos nilkan koukistusliike on kuitenkin mekaanisesti rajoittunut, pohkeiden liikkuvuuden lisääminen on perusteltu osa kuntoutusta.
Lääkkeet: Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää lyhytaikaisesti kivun lievittämiseen, mutta niiden pitkäaikaisesta hyödystä ei ole vahvaa näyttöä. Myöskään kortisonipistoksilla ei ole todettu olevan pysyvää vaikutusta vaivan paranemiseen.
Muut hoidot: Tutkimusnäyttö erilaisista kipugeeleistä sekä kylmä- tai lämpöhoidon pitkäaikaisista hyödyistä on rajallista.
Ennuste ja paraneminen
Plantaarifaskiopatia on usein pitkäkestoinen kuormitusvaiva, ja myös siitä toipuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Harjoitteita suositellaan tehtäväksi säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden ajan, jotta kudos ehtii vahvistua ja sopeutua kuormitukseen. Monet saavat siis helpotusta jo huomattavasti aiemmin.
Tutkimusten mukaan jopa 90–95 % kantapääkivusta kärsivistä saa merkittävän avun asianmukaisella kuntouttavalla hoidolla vuoden seurannan aikana.
Lähteet:
Monteagudo M, de Albornoz PM, Gutierrez B, Tabuenca J, Álvarez I. Plantar fasciopathy: a current concepts review. EFORT Open Reviews. 2018;3(8):485–493.
Young C. Plantar Fasciitis. Annals of Internal Medicine. 2012;156(3).
👉 Palaa takaisin
