Akillesjänteen kipu – miksi kantapään takana sattuu?
Akhilleus
Akhilleus oli kreikkalaisen mytologian mukaan legendaarinen soturi. Tarinan mukaan hänen äidilleen ennustettiin pojan kuolevan väkivaltaisesti. Tämän vuoksi Akhilleus kastettiin Styks-jokeen, jonka uskottiin tekevän hänestä kuolemattoman.
Akhilleusta pidettiin kuitenkin kantapäästä kiinni kastamisen aikana, jolloin juuri kantapää jäi haavoittuvaksi. Troijan sodassa nuoli osui tähän kohtaan ja surmasi hänet. Tästä on syntynyt tunnettu ilmaus “Akilleen kantapää”, joka tarkoittaa ihmisen heikkoa kohtaa.
Yleistä
Akillesjänteen kipua on aiemmin kutsuttu usein jännetulehdukseksi. Nykyisen tutkimustiedon mukaan kyseessä ei useimmiten ole tulehdus, vaan jänteen kuormitukseen liittyvä rappeuma ja rakenteellinen muutos. Siksi nykyisin käytetään yleisemmin termiä akillesjänteen tendinopatia.
Akillesjänne on kehon vahvin jänne ja se välittää pohjelihasten voiman jalkaterään. Kävelyssä, juoksussa ja hypyissä siihen kohdistuu erittäin suuria voimia, jopa moninkertaisesti kehon painon verran.
Akillesjänteen tendinopatia kehittyy usein vähitellen. Tyypillisiä alkuoireita ovat:
aamujäykkyys akillesjänteessä
paikallinen arkuus tai turvotus
jäykkyys liikkeelle lähdettäessä
Oireiden pitkittyessä kipu voi lisääntyä ja jänne muuttua paksummaksi. Kipu esiintyy tyypillisesti 2–6 cm kantaluun yläpuolella, mikä on jänteen yleisin rasituskohta.
Akillesjänteen kipu on yksi yleisimmistä rasitusvammoista liikunnassa. Arvioiden mukaan:
noin 18 % juoksijoiden vammoista liittyy akillesjänteeseen
noin 4 % kaikista urheiluvammoista on akillesjännevammoja
jopa 50 % urheilijoista kokee akillesjänteen kipua jossakin vaiheessa elämäänsä
Akillesjänteen kipua esiintyy kuitenkin paljon myös henkilöillä, jotka eivät harrasta aktiivisesti liikuntaa.
Oireet ja altistavat tekijät
Akillesjänteen tendinopatian tyypillisiä oireita ovat:
kipu jänteen alueella
turvotus tai jänteen paksuuntuminen
arkuus kosketettaessa
heikentynyt kuormituksen sietokyky
Aluksi kipua voi esiintyä liikunnan alussa ja helpottaa lämmittelyn aikana. Oireiden edetessä kipu voi jatkua koko liikunnan ajan tai jopa levossa.
Jänteet sopeutuvat normaalisti hyvin kuormitukseen. Ongelma syntyy yleensä silloin, kun kuormitus muuttuu liian nopeasti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
harjoitusmäärän nopeaa lisääntymistä
liikuntamuodon muutosta
kovempaa harjoitusalustaa
liian nopeaa paluuta liikuntaan tauon jälkeen
Akillesjänteen ylikuormitukselle altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:
pohjelihasten heikkous
nilkan koukistusliikkeen rajoittuminen
jalkaterän liiallinen pronaatio
ylipaino
jalkojen pituusero
ikääntyminen
tietyt sairaudet
Usein akillesjänteen kipu syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Hoito
Akillesjänteen tendinopatian ennuste on yleensä hyvä, ja suurin osa potilaista paranee ilman leikkausta. Tämän vuoksi ensisijainen hoito on konservatiivinen eli kuntouttava hoito.
Pelkällä levolla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta akillesjänteen paranemiseen. Sen sijaan jänteen hallittu kuormittaminen harjoittelun avulla on keskeinen osa kuntoutusta.
Kuntoutuksessa pyritään:
vähentämään kipua
lisäämään jänteen kuormituksen sietokykyä
parantamaan pohjelihasten voimaa
palauttamaan normaali liikkuminen
Tarvittaessa liikuntaa voidaan muokata väliaikaisesti kevyemmäksi, jotta jänne ei kuormitu liikaa paranemisen aikana.
Harjoittelu on akillesjännekivun tärkein hoito
Tutkimusten mukaan akillesjänteen kuntoutuksessa tärkein hoitomuoto on progressiivinen harjoittelu, jossa jänteen kuormitusta lisätään vaiheittain.
Kuntoutus etenee yleensä useassa vaiheessa.
Alkuvaiheessa harjoittelun tavoitteena on vähentää kipua ja aloittaa jänteen hallittu kuormittaminen. Harjoitteet tehdään usein rauhallisina ja kontrolloituina liikkeinä.
Seuraavassa vaiheessa harjoitteluun lisätään jarruttavia liikkeitä, joissa pohjelihakset työskentelevät kuormitusta vastaan. Tämä auttaa jännettä sopeutumaan kuormitukseen.
Kuntoutuksen keskivaiheessa harjoittelu muuttuu usein voimaharjoitteluksi, jossa pohjelihakset ja akillesjänne kuormittuvat hallitusti koko liikeradan aikana.
Kuntoutuksen loppuvaiheessa harjoitteluun voidaan lisätä nopeampia liikkeitä ja hyppyjä, jotta jalka kestää paremmin urheilun ja arjen kuormitusta.
Kuntoutus kestää yleensä useita kuukausia, ja harjoitteiden tarkka sisältö suunnitellaan yksilöllisesti.
Lääkkeet ja muut hoidot
Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää kivun lyhytaikaiseen lievittämiseen, mutta niiden pitkäaikaisesta hyödystä akillesjänteen tendinopatiassa ei ole vahvaa näyttöä.
Kortisonipistoksia käytetään joskus akillesjänteen kivun hoidossa, mutta niiden hyöty on usein lyhytaikainen. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu mahdollisia haittavaikutuksia, kuten:
jänteen voiman heikkeneminen
jänteen repeämäriskin lisääntyminen
Siksi akillesjänteen tendinopatian hoidossa painotetaan ensisijaisesti harjoitteluun perustuvaa kuntoutusta.
Paraneminen ja kuntoutus
Akillesjänteen tendinopatia on usein kuormitusperäinen vaiva, jonka paraneminen vie aikaa. Useimmiten harjoitteita suositellaan tehtäväksi vähintään noin 12 viikon ajan, jotta jänne ehtii sopeutua kuormitukseen.
Tutkimusten mukaan kuntouttava harjoittelu voi vähentää kipua merkittävästi ja parantaa toimintakykyä suurimmalla osalla potilaista.
Pitkäaikaisen paranemisen kannalta on tärkeää tunnistaa myös tekijät, jotka ovat alun perin altistaneet akillesjänteen ylikuormitukselle.
Lähteet
Roche AJ, Calder JDF.
Achilles tendinopathy – a review of the current concepts of treatment. Bone Joint Journal. 2013.
Silbernagel KG, Hanlon S, Sprague A.
Current clinical concepts: conservative management of Achilles tendinopathy. Journal of Athletic Training. 2020.
